Ajattelin kirjoittaa KUDE Vaatevalmennuksen prosessia auki, koska se luonnollisesti kiinnostaa ihmisiä. Kirjoitan Vaatevalmennuksesta neljäosaisen blogisarjan ja toivottavasti saamme vilkasta keskustelua teemojen ympärille. Teemat ovat laajat ja en mitenkään pysty kaikkea näihin teksteihin suoltamaan, joudun yleistämään ja tiivistämään.

Vaatevalmennuksen perimmäisenä tarkoituksena on saada ihmiset ajattelemaan pukeutumista, tarpeita, kuluttamista sekä jo olemassa olevia vaatteitaan uudesta näkökulmasta. Syyllistämättä, positiivisesti ja kannustaen sekä konkreettisia esimerkkejä antamalla. Vaatevalmennuksessa pureudutaan muuhunkin kuin pukeutumiseen, kyseessä on toivottavasti silmiä avaava prosessi, joka kasvattaa arvostusta itseä ja omia vaatteita kohtaan.

Useamman vuoden tekstiili- ja vaatetusalalla tuotannon ja oston parissa toimineena olen nähnyt konkreettisesti millainen masiina systeemin takana pyörii. Ala on ajanut itsensä nurkkaan alhaisilla hinnoilla läpi systeemin ja vaatteiden arvostus on vähäistä. Kertakäyttövaatteita on tehty hurjia määriä sekä uusia trendejä kehitetty, jotta masiina saisi rahaa enemmän ja enemmän, nopeammin ja nopeammin.

Julkisuudessa puhutaan usein vain tuotteita ostavan tai tuottavan yrityksen toiminnasta, mutta näiden yritysten takana on iso koneisto, joka vaatii rahaa pyöriäkseen: Trenditoimistot, raaka-aineiden kasvattajat ja tuottajat, kehräämöt, kutomot, värjäämöt, lisätarvikkeiden tuottajat, pakkausten valmistajat, rahtitoimistot, mallitoimistot, mainostoimistot…lista on pitkä, koneisto monimutkainen ja rahalle on paljon jakajia. Masiina ei halua luopua sille tuottoisasta tavasta toimia, kertakäyttövatteiden tuotanto ja nopea sykli syytää rahaa. Alan ammattilainenkin saa hien ohimolle ajattelemalla tätä prosessia ja kaikkia osapuolia. Ei siis ihme, että kuluttajallekin voi tulla ahdistus pohtiessa eettisiä ja ekologisia kysymyksiä! Kuluttajia ei saa syyllistää alan toimintamallista.

Olen pohtinut eettisyyttä ja ekologisuutta kaikista mahdollisista näkökulmista suunnitellessani omaa tuotantoa ja olin mennä sekaisin. Eettisyyttä ei voi kyseenalaistaa. Kaikilla on oltava mahdollisuus tehdä työnsä turvallisesti ja saada siitä elämiseen riittävä korvaus. Ekologisuutta taas voidaan ajatella monelta kantilta mm. kuluttamisen, materiaalin tai tuotantotavan näkökulmasta. Oma näkemykseni on tiivistynyt siihen, että hankittavan vaatteen/tuotteen (uuden tai vanhan) on oltava käytännöllinen ja tultava aktiiviseen käyttöön. Olemassa olevat vaatteet taas saavat parhaan arvostuksen sillä, että ne käytetään loppuun asti. Siksi vaatteita on arvostettava ja rakastettava. Tosiasia on myös se, että kuluttamalla voi vaikuttaa. Voit itse päättää millaisen yrityksen toimintaa tuet.

Mitkä kysymykset vaateteollisuuteen liittyen askarruttavat teitä eniten?

Seuraavassa postauksessa keskityn avaamaan kerroksellisuutta ja itsensä hyväksyntää.